Kohtaan työssäni nuorten tunnetaitokoulutusten ja -tuokioiden ohjaajana paljon kyselyjä siitä, mitä erilaiset ominaisuudet tarkoittavat. Mitä tarkoittaa pidättyväinen? Entäpä levollinen tai ailahteleva? Paljon ajatuksia herättää kuitenkin se, kun nuori kysyy minulta, mitä tarkoittaa empatia. Tämän kysymyksen olen kohdannut niin alakoulujen ylimpien luokkien kanssa kuin yläkoulunkin puolella, luokissa ja esimerkiksi tukioppilasvierailuilla. Tuo kysymys koskettaa hyvin paljon ja saa minut aina palaamaan sen äärelle, kuinka tärkeää onkaan, että me aikuiset sanoitamme lapsille ja nuorille ilmiöitä sekä käsitteitä. Meidän on kuitenkin helpompi ymmärtää ja tunnistaa, sekä oppia sellaisia asioita, joille osaamme antaa nimen. Ja empatia todella on mielestäni sellainen käsite, taito, jonka arvon toivoisin jokaisen ihmisen tiedostavan.
Empatia ei kuitenkaan ole välttämättä helpoin selitettävä käsite, joka saattaa osaltaan aiheuttaa sen, että mieluummin puhumme vaikkapa toisen asemaan tai saappaisiin astumisesta. Erilaisia määritelmiä sekä käsityksiä empatiasta löytyykin ja niitä kahlatessa läpi välillä tuntuu, että miten tämän tosiaan tyhjentävästi edes selittäisi. Saatamme toisinaan myös ajatella, että minun pitäisi tietää asiasta enemmän, jopa kaikki, ennen kuin voin toiselle siitä kertoa. Tällöin aika käyttökelpoinen ratkaisu onkin yhdessä ihmettely. Asioihin voi tutustua yhdessä miettien ja ihmetellen, ilman pelkoa oikeasta ja väärästä vastauksesta.
Mitä se empatia sitten on? Sanana empatia vilkkuu hyvinkin tärkeiden taitojen kanssa samoilla sivuilla. Se liittyy muun muassa vuorovaikutustaitoihin, ihmissuhdetaitoihin ja tunnetaitoihin. Isoja asioita jokaisen elämässä. Itse olen tykästynyt aivotutkija Katri Saarikiven kuvaukseen, jossa on nähtävissä se, ettei empatia suinkaan ole vain ominaisuus tai persoonallisuuden piirre: ”–empatia on kokoelma erilaisia taitoja, sellaisia ajattelun taitoja, joiden avulla ymmärretään, miltä toisesta tuntuu, voidaan kokea toisten tunteita omina, ymmärretään miten toiset ajattelee ja tehdään hyviä tekoja muita kohtaan.” (MLL, Empatia netissä -Youtube -video)
Olen kerännyt ajatuksia empatiasta myös nuorilta, joita työssäni kohtaan. Monissa pohdinnoissa nousee esiin juuri toisen asemaan asettuminen ja ymmärrys siitä, miltä toisesta tuntuu. Siihen liitetään toisen tunteiden huomioiminen ja tulkitseminen, kuten myös oppimisen mahdollisuus. Ennen kaikkia omassa työssäni haluan tuoda esille juuri sitä, että pystymme monenlaisin harjoituksin, keskustelun ja oivalluksen avulla kääntämään huomioita kohti toisen näkökulmaa, tunnetiloja ja kokemusta. Nuorten kanssa mietimme esimerkiksi erilaisia kuvitteellisia tilanteita, joita sitten pohdimme yhdessä jokaisen tilanteessa esiintyneen henkilön kautta; tietoisesti pyrkien astumaan toisen asemaan.
Pyytäessäni nuoria pohtimaan, mitä empatia on, jäi yksi kuvaus erityisesti mieleen: ”Empatia tarkoittaa mielestäni jotain hyvää ja lämmintä.” Totta sekin.
MLL Tampereen osaston eropalvelut,
nuorisotyön koordinaattori Outi Ritari-Alho
Katri Saarikiven ajatuksia empatiasta erityisesti nettimaailmassa löydät Mannerheimin lastensuojeluliiton YouTube -videolta osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=whF3OJuFvD4.
MLL Tampereen osaston blogi 