Lapsen oikeuksista on pidettävä kiinni

Marraskuun 20. päivänä vietetään lapsen oikeuksien päivää. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on sopimusvaltioita velvoittava ihmisoikeussopimus. Sopimus on ollut lain tasoisena voimassa Suomessa vuodesta 1991.

Yleisesti voimme todeta, että lasten hyvinvointi on lisääntynyt ja voimme olla hyvillämme siitä, miten lasten ja perheiden asioita ja elinoloja on voitu parantaa vuosien saatossa. Meillä menee hyvin.

Lähemmin tarkasteltuna yksilötasolla on paljon sellaisia asioita, joissa meillä riittää tehtävää toiminnan, palveluiden, päätöksenteon ja lapsen oikeuksien osalta.

Maailmanlaajuisesti 12 miljoonaa tyttöä päätyy naimisiin alle 18-vuotiaana, osa jopa alle 10-vuotiaana.

Suomenkaan lainsäädännön poikkeuslupamenettely ei turvaa riittävästi lapsen oikeuksia eikä ole sopusoinnussa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa.  Vuosien 2010 ja 2016 välillä Suomessa myönnettiin 119 poikkeuslupaa. Noin 80 % poikkeusluvan saaneista oli alaikäisiä tyttöjä, toisen osapuolen ollessa lähes poikkeuksetta täysi-ikäinen aikuinen. Ongelmallista näiden poikkeuslupien myöntämisessä on mm. se, että lupa myönnetään papereiden perusteella kuulematta ja näkemättä osapuolia.

Lapsen oikeuksien turvaamiseksi on tehtävä lainsäädännöllisiä muutoksia.

Päivittäisessä arjessa riittää tekemistä huomattavasti pienemmissäkin asioissa. Minulle soitti hiljattain eräältä koululta henkilö, joka halusi tukea tilanteeseen, missä hän keskusteli lapsen kanssa kiusaamisesta. Lapsi oli osallinen porukassa, joka nauroi ja pilkkasi toista lasta. Mietimme yhdessä keinoja käsitellä asiaa lasten kanssa.

Olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten usein toisia ihmisiä voi pilkata ja kohdella loukkaavasti hyvinkin julkisesti esimerkiksi mediassa. Usein huonoa käytöstä perustellaan huumorilla. Julkisuuden isommilta ja pienemmiltäkin staroilta vaaditaan kykyä sietää kaikenlaista saastaa ikään kuin kritiikkinä. Opeta nyt tässä sitten hyviä tapoja lapsille. On hyvä muistaa, että mielipiteen saa ilmaista, kunhan se ei loukkaa muiden oikeuksia. (Lapsen oikeuksien sopimuksen 12–13 artiklat)

Lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannessa artiklassa sanotaan: ”Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.”

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on osaltaan tehnyt työtä sen eteen, että kaikessa kunnallisessa, maakunnallisessa ja valtiollisessa päätöksenteossa otettaisiin käyttöön lapsivaikutusten arviointimenetelmä. Tutustu aiheeseen: https://www.mll.fi/kumppaneille/kuntayhteistyo/10-askelta-kohti-lapsiystavallista-kuntaa/

Lapsen oikeuksien puolustaminen on päivittäistä työtä. Sitä on tehtävä arkisella ihmisen tasolla, kansallisella tasolla ja maailmanlaajuisesti.

On siis täysi syys viettää Lapsen oikeuksien päivää! 20.11. on liputuspäivä. Liputetaan lapsille ja lapsen oikeuksille.

Kaija Reiman-Salminen

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s